Kryptovaluuttojen louhinta

Miten louhinta toimii

Louhija kerää odottavia siirtoja lohkoksi ja etsii laskemalla sellaisen luvun (nonce), jonka avulla lohkon SHA-256-tiivisteestä tulee tavoitetta pienempi. Oikeaa lukua ei voi päätellä, vaan sitä on arvattava miljardeja kertoja sekunnissa. Kun ratkaisu löytyy, muut verkon solmut tarkistavat sen yhdellä laskulla ja lohko liitetään ketjuun. Tämä tekee ketjun takautuvasta muuttamisesta kalliin: kaikki työ pitäisi tehdä uudelleen. Perusteet löytyvät oppaasta lohkoketju.

Bitcoinissa vaikeustaso säätyy automaattisesti 2 016 lohkon välein siten, että uusi lohko syntyy keskimäärin noin kymmenen minuutin välein riippumatta siitä, kuinka paljon laskentatehoa verkossa on. Jos louhijoita liittyy lisää, ratkaisun löytäminen vaikeutuu. Jos he poistuvat, se helpottuu.

Mistä louhija saa tuloa

Palkkio koostuu kahdesta osasta:

• Lohkopalkkio, eli uusina luotavat kolikot. Bitcoinissa se on tällä hetkellä 3,125 BTC lohkoa kohden ja puolittuu 210 000 lohkon välein. Mekanismi on selitetty sivulla bitcoinin puoliintuminen.
• Siirtomaksut, jotka käyttäjät maksavat siirtojensa mukaan ottamisesta lohkoon. Kun uusien kolikoiden määrä pienenee ja kaikki 21 miljoonaa bitcoinia on louhittu, miinaajien tulo tulee pelkästään maksuista.

Kolikon euromääräinen arvo vaihtelee päivittäin, joten saman palkkion arvo muuttuu jatkuvasti. Ajantasaisen kurssin näet esimerkiksi sivulta Bitcoin kurssi.

Laitteiden kehitys: prosessorista ASIC-piiriin

Alussa Bitcoinia louhittiin tavallisella prosessorilla. Sen jälkeen siirryttiin näytönohjaimiin, sitten FPGA-piireihin ja lopulta ASIC-laitteisiin, jotka on suunniteltu vain yhtä tiivistealgoritmia varten ja yleistyivät vuodesta 2013 alkaen. Jokainen sukupolvi teki edellisestä kannattamattoman. Siksi Bitcoinin louhinta tavallisella tietokoneella ei enää tule kysymykseen.

Lisäksi yksittäinen louhija voi odottaa lohkoa pitkään, joten louhijat liittyvät poolit-nimisiin ryhmiin. Pooli jakaa palkkiot osallistujien laskentatehon mukaan, jolloin tulo on tasaisempaa mutta pooli perii yleensä osuuden.

Kotilouhinnan kustannustekijät

Tarkkaa tuottolaskelmaa ei tässä kannata esittää, sillä jokainen luku muuttuu viikoittain. Käytä louhintalaskuria, johon syötät oman sähkösopimuksesi hinnan ja laitteen tekniset tiedot, ja laske myös tilanne, jossa kolikon arvo on selvästi alempi.

Muut kolikot ja Ethereumin siirtyminen pois louhinnasta

Kaikki ketjut eivät käytä Bitcoinin SHA-256-algoritmia. Litecoin ja Dogecoin käyttävät Scrypt-algoritmia, ja Dogecoin tukee yhdistelylouhintaa (merge mining), jossa sama laskentateho voi tukea useampaa ketjua. Litecoinin lohkoaika on 2,5 minuuttia ja kolikoiden enimmäismäärä 84 miljoonaa. Dogecoinilla enimmäismäärää ei ole.

Ethereum lopetti louhinnan 15.9.2022, kun ketju siirtyi The Merge -päivityksessä proof-of-stake-malliin. Ethereumin dokumentaation mukaan energiankulutus väheni noin 99,95 prosenttia. Siitä lähtien Ethereumia ei voi louhia, vaan lohkoja tuottavat validaattorit, jotka ovat lukinneet ETH:ta vakuudeksi. Mallin toiminta on käsitelty oppaassa steikkaus.

Louhinnan energiankulutus

Proof-of-work käyttää tarkoituksella paljon sähköä, koska tämä tekee ketjun hyökkäämisestä kalliin. Cambridgen yliopiston Centre for Alternative Finance seuraa Bitcoin-verkon sähkönkulutusta CBECI-indeksillään, joka perustuu verkon laskentatehon seitsemän päivän liukuvaan keskiarvoon. Luvut ovat arvioita, ja tuoreimman arvion näet indeksin sivulta.

Louhinta ja proof-of-stake: kaksi tapaa turvata ketju

Louhinta on proof-of-work-mallin työmuoto. Siinä ketjun turvallisuus perustuu siihen, että hyökkääjän pitäisi käyttää enemmän laskentatehoa ja sähköä kuin kaikkien rehellisten louhijoiden yhteensä. Proof-of-stake-ketjuissa turva rakentuu kolikoista: validaattori lukitsee kolikoita vakuudeksi ja menettää niitä, jos se toimii vilpillisesti. Käytännön ero tavalliselle käyttäjälle on selvä. Louhija tarvitsee laitteita ja sähköä, kun taas steikkaaja tarvitsee vain kolikoita ja lompakon.

Tämä näkyy myös siinä, mitä uudet ketjut valitsevat. Ethereum luopui louhinnasta, kun taas Bitcoin on pysynyt proof-of-workissä. Kolikon konsensusmalli kertoo siis, onko sen tuotanto louhittavissa vai steikattavissa. Vertailu on koottu sivulle parhaat kryptovaluutat.

Miten louhinnan kannattavuutta arvioidaan käytännössä

Arvion voi tehdä kolmessa vaiheessa. Ensin selvitetään laitteen ilmoittama laskentateho ja virrankulutus, jotka valmistaja antaa teknisissä tiedoissa. Sitten lasketaan, kuinka suuri osuus verkon kokonaislaskentatehosta laitteella on, ja arvioidaan tästä päivittäin odotettavissa oleva kolikkomäärä nykyisellä palkkiolla. Lopuksi vähennetään sähkökulut ja poolimaksu. Jos jäljelle jäävä summa ei kata laitteen hankintahintaa kohtuullisessa ajassa, louhinta ei ole kannattavaa.

Huomaa, että laskelma on vain hetkellinen. Vaikeustaso nousee, kun verkkoon liittyy uutta laskentatehoa, ja palkkio puolittuu aikanaan. Siksi laskelmasta kannattaa tehdä useita skenaarioita, ja jokaisessa pitää kysyä, mitä tapahtuu, jos kolikon arvo on tuntuvasti nykyistä alempi. Laitteiden tekninen vanheneminen on nopeaa, koska uusi sukupolvi tekee edellisestä kannattamattoman.

Pilvilouhinta ja muut tarjoukset

Pilvilouhinnassa asiakas ostaa laskentatehoa palvelulta eikä pidä omaa laitetta. Tarjoukset ovat usein huijauksia tai sopimuksia, joiden ehdot on kirjoitettu palvelun hyväksi, ja ne lupaavat takuutuottoa, jollaista louhinnassa ei ole. Takuutuoton lupaus on yksi yleisimmistä kryptohuijausten varoitusmerkeistä, kuten viranomaisten kryptopetosten esite toteaa. Tarkista palveluntarjoajan yritystiedot ja luvat ennen kuin siirrät varoja.

Louhinnan sanasto

• Hashrate: verkon tai laitteen laskentateho, eli montako tiivistettä sekunnissa lasketaan.
• Vaikeustaso: luku, joka kertoo, kuinka vaikea uuden lohkon löytäminen on.
• Lohkopalkkio: uusina luotavat kolikot, jotka lohkon löytäjä saa.
• Pooli: louhijoiden ryhmä, joka jakaa palkkiot osuuksien mukaan.
• ASIC: yhtä tiivistealgoritmia varten rakennettu louhintapiiri.
• Nonce: luku, jota muutetaan, kunnes lohkon tiiviste täyttää ehdon.

Louhintatulon verotus Suomessa

Verohallinnon ohjeen mukaan proof-of-work-louhinnasta saatava palkkio verotetaan ansiotulona sinä hetkenä, kun louhija saa sen käyttöönsä eli kun kolikot tai siirtomaksu tulevat hänen lompakkoonsa. Suorat kulut, kuten sähkö ja laitteet, voi vähentää louhintatulosta. Proof-of-stake-ketjun palkkio sen sijaan on pääomatuloa. Kun louhittuja kolikoita myöhemmin myydään tai vaihdetaan, syntyy erillinen verotettava tapahtuma. Lisää kokonaisuudesta on sivulla kryptovaluuttojen verotus.

Kannattaako louhinta aloittelijalle

Jos tavoite on omistaa Bitcoinia, laitteen hankinta ja sähkö kannattaa verrata siihen, että samalla rahalla ostaisi kolikoita suoraan. Louhijana otat lisäksi laitteen vanhenemisen, sähkösopimuksen ja vaikeustason muutosten riskin. Moni ostaa siksi kolikot pörssistä ja käyttää louhintaa pikemmin harrastuksena tai teknisenä oppimisprojektina.